Nuorisopsykiatrian osasto 716 - Turku

Puhelinnumero:
02 313 1716 (kanslia)

VSSHP:n Psykiatrian tulosalueen Nuorisopsykiatrinen tulosyksikkö

1. Nuorisopsykiatrinen tutkimus ja hoito-osasto 716 ( 10 hoitopaikkaa)
2. Nuorisopsykiatrinen vastaanotto-osasto 717 ( 8 hoitopaikkaa)

Osasto 716 on psykiatrinen, 10-paikkanen nuorten tutkimus- ja hoito-osasto. Osasto tarjoaa tukea nuorelle ja hänen perheelleen sellaisessa vaiheessa, jossa kodin, koulun ja avohoidon tuki ei ole riittävä. Osastolla toteutetaan tutkimusjaksoja (noin 6-8 viikkoa) sekä pidempiä hoitojaksoja. Iältään nuoret ovat 13-18 -vuotiaita. Nuoret saapuvat osastolle virka-aikana lääkärin lähetteellä joko osastoarviointikäynnin kautta, tai osastosiirtona jatkohoitoon esimerkiksi osastolta 717.

Työvuorot

Henkilökunta tekee pääosin kolmivuorotyötä. Opiskelijat eivät tee yövuoroja, vaan aamuvuoroja (esim. 7-15), sekä ainakin 1-2 iltavuoroa viikossa (esim. 12-20 tai 13-21)

Lyhyt kuvaus sairaanhoitajan työstä osastolla

Nuorten kanssa työskentelevien tärkeimpiä ominaisuuksia ovat psyykkinen aikuisuus, normaali, hyvä itsetunto ja joustavuus. Työntekijän tulee olla aidosti kiinnostunut nuorista, koska nuori samaistuu tähän aitoon välittämisen tunteeseen. Sairaanhoitajan tehtävänä on tukea nuoren iänmukaista kehitystä ja psyykkistä terveyttä.

Työ on moniammatillista tiimityötä. Hoitaja tekee työtä oman persoonansa avulla. Hän havainnoi nuorten vointia ja käytöstä eri tilanteissa. .

Osaston toimintaan ja hoitajien tehtäviin kuuluvat:

• omahoitajatyöskentely,
• verkostotapaamiset
• yhteisöhoito,
• erilaiset ryhmät (kuten kuvaryhmä, soittoryhmä, aktiiviryhmä, leivontaryhmä, ja rentoutusryhmä),
• mahdollinen lääkehoito sekä mahdollinen yksilöterapiakontakti.
• Hoitoon sisältyy tarvittaessa yhteistyö avohoidon, koulun, sosiaalihuollon sekä muiden nuoren hoidon kannalta merkittävien tahojen kanssa.

Tavoitteenamme on, että nuori kykenee osastojakson päätyttyä selviytymään iänmukaisesti arkisissa toiminnoissaan sekä saa vahvuuksia kohdata mahdollisia vastoinkäymisiä. Tärkeinä eettisinä periaatteina näemme toivon antamisen, nuoren kunnioittamisen, ammatillisuuden sekä yksilöllisyyden.

Hoitotyön sisältö

Osastolla hoidetaan pääsääntöisesti nuoruusiän kehityksen häiriöitä ja psykiatrisia oireita mm. syömishäiriöt, masennus, ahdistus, psykoosit, skitsofrenia, koulufobia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, pakko-oireinen häiriö sekä käytöshäiriö.

Osastolla tärkeintä on omahoitajasuhde ja yksilöllinen hoitotyö sekä yhteistyö nuoren perheiden kanssa. On tärkeää, että jokainen nuori tulee kohdatuksi omana itsenään ja huomioiduksi hänen ikä- ja kehitysvaiheensa edellyttämällä tavalla. Jokaiselle nuorelle muokataan hänelle sopivat hoitomuodot ja tavoitteet.

Se, mikä kunkin nuoren tilanteessa painottuu, riippuu hänen psyykkisen häiriönsä luonteesta, persoonallisista ominaisuuksista sekä psyykkisen kehityksen tasosta.

Osastolla eletään tavallista arkipäiväistä elämää. Yhdessäolo osastolla muodostaa tärkeän osan hoidon perustasta. Nuorten yhteisössä hoitajan tehtävänä on ylläpitää selkeitä rajoja, jotka edistävät yhteisön turvallisuutta ja nuorten hyvinvointia.

Nuorelle perheen tuki on välttämätön hoidon aikana. Hoitoa suunnitellaan säännöllisesti pidettävissä hoitoneuvotteluissa, joihin vanhemmat kutsutaan toisinaan mukaan. Lisäksi järjestetään perhetapaamisia. Osastohoitoon liittyen tehdään tarvittavat psykologiset tutkimukset ja muu terveydentilan selvittely.

Osaston yhteydessä toimii sairaalakoulu, jossa peruskoululaiset voivat saada opetusta vointinsa mukaan. Yksilöllisesti suunniteltu koulunkäynti, joko osaston tai omassa koulussa on keskeinen osa kouluikäisten nuorten päiväohjelmaa.

Osastohoidon päättyessä nuorelle järjestetään jatkohoito.

Opiskelijalle

Huolehdi että CV:si Jobstepissä on aktiivinen harjoittelun alkuun asti .Opiskelijana olet oikeutettu osallistumaan lähes kaikkeen osastolla tapahtuvaan toimintaan.

Oma-aloitteisuus ja suunnitelmallisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Osastolla käytetään omia vaatteita.

Opiskelija saa harjoittelujakson aikana itselleen ns. "omapotilaan", jonka hoitoon hän perehtyy muiden potilaiden hoitoa syvemmin. Hoitoryhmän sisällä päätetään yhdessä minkälaisen roolin opiskelija ottaa suhteessa omapotilaaseen. On tärkeää, että olet kaikessa toiminnoissasi nuorillemme selvästi aikuisen roolissa, ammatillinen ja asiallinen. Kaveraaminen ei kuulu ammatillisuuteen.

Ennen harjoittelujakson alkua perehdy nuoren normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Tällöin kykenet havainnoimaan sairauden tuomia muutoksia nuoressa.

Oma persoonasi toimii tärkeänä työvälineenä, joten on merkityksellistä, että kykenet puhumaan eri tunteista ja tunnelmista, joita sinulle nuorten kanssa toimiessa herää. Vuorovaikutustaidot ja niiden aktiivinen kehittäminen ovat opiskelijalle keskeisiä psykiatrisella harjoittelujaksolla. Opiskelijasta voi aluksi tuntua hankalalta oppia "vain olemaan", sillä psykiatrinen sairaanhoito poikkeaa konkreettisen tekemisen suhteen paljolti somaattisesta sairaanhoidosta. Psykiatriassa tekeminen ilmenee suurelta osin puheen ja ajatusten tasolla tehtävänä työnä, ei niinkään toimenpidepainotteisesti.

ESIMERKKITAPAUS

Koululääkäri lähettää osastolle vapaa-ehtoisella lähetteellä osastoarvioon nuoren tytön, jolla jo pitkään ollut painonlaskua ja syömättömyyttä. Osastoarviossa todetaan, ettei nuori pärjää avohoidossa, vaan vaatii osastohoitoa. Mikäli osastolla on syömishäiriöisen nuoren paikka vapaana (osastolla korkeintaan neljä syömishäiriöistä kerralla), niin nuori sisäänkirjoitetaan osastolle. Mikäli paikkaa ei juuri sillä hetkellä ole, voi nuori jonottaa esim. somaattisella lastenosastolla. Osastolla nuorelle kootaan hoitoryhmä, johon kuuluvat lääkäri sekä kaksi omahoitajaa. Tullessa nuorelta tarkastetaan somaattinen vointi erilaisilla mittauksilla sekä laboratoriokokein. Perhe otetaan hoitoon heti mukaan ja pyritään luomaan mahdollisimman hyvä pohja yhteistyölle. Somaattinen hoitovastuu on lastenlääkärillä. Ravitsemusasioissa, kuten esimerkkiruokalista, konsultoidaan ravitsemusterapeuttia. Ruokailut sekä ruokailuseurannat ovat valvottuja ja fyysiset aktiviteetit minimoidaan. Ensisijainen tavoite on saada paino nousemaan. Mikäli paino laskee alle ennalta määritellyn turvarajan, ravitsemus taataan esim. nenämahaletkuruokinnan avulla. Syömishäiriönuorten hoito on usein pitkäkestoista. Päätavoite on syömiskäyttäytymisen normalisoituminen ja oman kehon hyväksyminen. Jatkohoitona käytetään usein yksilö- ja/tai perheterapiaa.

Tervetuloa!