Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Aikuispsykiatria
 
Nuorisopsykiatria
 
Lastenpsykiatria
 
Hallinto
 
Opiskelu
 
»Oppimisympäristöt
 
Toimipaikat ja kartat
 
Yleisesittely
 
Liikuntayhdistys
 
SANAHAKU
  hakuohje | SIVUKARTTA  
Opiskelu | Oppimisympäristöt
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille 

Kriisiosasto 715 - Turku


Sijainti:
TYKS Kantasairaala
Kiinamyllynkatu 4-8, Turku
Rakennus 11, B-siipi, 5. kerros
Katso rakennuksen sijainti Kantasairaalan aluekartasta.

Puhelinnumerot:
Osastonhoitaja: (02) 313 1735
Vastaava hoitaja ja avainsairaanhoitajat: (02) 313 1715

Vastuunjako, lyhyt kuvaus sairaanhoitajan työstä osastolla 715

Keskeinen tehtävä on kahdenkeskeinen hoitosuhdetyöskentely potilaan kanssa. Toinen tehtävä on hoitoryhmän jäsenenä toimiminen moniammatillisessa työryhmässä ja yhteistyössä. Lisäksi sairaanhoitaja toteuttaa lääkehoitoa, sähköstimulaatiohoidon seurantaa, erilaisia, psykologisia tutkimuksia, laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Työnkuvaan kuuluu erilaisten syömishäiriöpotilaiden hoitosopimusten laatiminen, dieettien suunnittelu ja toteuttaminen. Päivystysaikaan sairaanhoitaja toimii vastuuhoitajana. Lisäksi hän vastaanottaa päivystyspotilaita sekä ohjaa ja konsultoi eri tahoja.

Erikoisosaaminen

Sairaanhoitajilla on paljon psykoterapeuttista koulutusta ja erityisosaamista: psykodynaamista, kognitiivista ja perheterapeuttista sekä työnohjaajakoulutusta, jota sovelletaan käytännön työhön. Sairaanhoitajia toimii sekä yksilö- että ryhmätyönohjaajina. Lisäksi osastolla toteutetaan psykoedukatiivista, tukea antavaa ja lyhytterapeuttista terapiatyöskentelyä.

Opiskelijan rooli ja mitä opiskelijalta odotetaan

Opiskelijoilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus. Osastolla käytetään omia vaatteita, työkenkiä ja nimineulaa. Asiallinen pukeutuminen ja huoliteltu käytös on tärkeää. Jobstepin CV:n tulee olla ajan tasalla ennen käyännön jakson alkua. Tavoitteet tarkennetaan ensimmäisellä viikolla. Molemminpuolinen jatkuva palaute on ohjauksen ja oppimisen lähtökohta. Aito oppimisen halu johtaa hyviin tuloksiin.

Opetus- ja ohjaustilanteet

Ohjaajan ja opiskelijan kahdenkeskiset työnohjaustilanteet toteutuvat systemaattisesti koko harjoittelun ajan. Opiskelija käy läpi perehdytysohjelman, joka sisältää yleisen osan sekä erityisvastuualueet. Osallistuminen osaston toimintaan on tärkeä osa oppimista.

Projektit ja kehittämistehtävät

Henkilökunta on saanut dialektisen käyttäytymisterapian koulutuksen, jota sovelletaan käyttöön osana toimintaa. Osasto on mukana Psykoosin varhainen tunnistaminen –projektissa. Osastolla on yleissairaalapsykiatrinen hoitotieteen väitöskirjatutkimushanke, josta on tullut myös pro Gradu –tutkielma.

Mitä teoriatietoa tulisi hankkia ennen käytännön jaksoa

Ennen harjoittelua olisi hyvä, jos psykiatrian, psykiatrisen hoitamisen ja päihdetyön kaikki peruskurssit olisi suoritettu.

Osaston palvelee ensisijaisesti seuraavia potilasryhmiä:

  • Ruumiillisiin sairauksiin liittyvät sopeutumisvaikeudet tai psyykkiset oireet
  • Ruumiilliset oireet, joiden syytä ei ole saatu selville
  • Akuutit aivovammoihin liittyvät psykiatriset oireyhtymät
  • Synnytyksen jälkeinen masennus, kun tarvitaan mahdollisuutta perhehoitoon
  • Tuoreet vaikeasti diagnosoitavat tai hoidettavat mielialahäiriöt
  • TYKS:aan ohjautuneet potilaat, joilla on äkillinen kriisin laukaisema vaikea psyykkinen oireisto tai jotka tulevat hoitoon parasuisidin jälkeen
  • Poikkeuksellisen vaikeat työkyvyn arviot, joissa painopiste on psykiatrisessa diagnostiikassa (ei työkokeilussa)
  • Syömishäiriöt

Esimerkkitapaus:

Lääkkeillä itsemurhaa yrittänyt potilas on toimitettu ensiapupoliklinikalle. Sisätautilääkärin arvion mukaan potilas menee sisätautiosastolle somaattisen tilan seurantaan. Sieltä käsin tehdään konsultaatio pyyntö päivystävälle psykiatrille, jonka arvion mukaan potilas siirtyy osastolle 715 masennuksen ja intoksikaation syiden selvittelyyn.

Hoidon sisältö perustuu omahoitaja keskusteluihin, joiden funktiona on selvittää itsemurhaan liittyviä syitä sekä vaikeita tunteita, joita potilas on kohdannut. Hoitosuhde perustuu kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen, jossa eettisenä periaatteena on rehellisyys, luottamus ja ihmisen kunnioittaminen. Työvälineenä käytetään myös erilaisia haastattelu ja kyselylomakkeita, joiden perusteella tehdään diagnostisia arvioita. Hoidon aikana tavataan myös potilaan omaisia, jotta saadaan tarkka kuva potilaan ja perheen tilanteesta.

Potilaan hoitoon osallistuu moniammatillinen työryhmä, joka tekee tiivisti yhteistyötä keskenään. Opiskelija osallistuu yhtenä työryhmän jäsenenä potilaan hoitoon, jossa pääpaino on vuorovaikutustilanteen opettelu. Opiskelijan tukena on työnohjaaja, jonka kanssa yhdessä suunnitellaan opiskelija osuus hoidossa. Opiskelija osallistuu keskustelujen lisäksi hoitosuunnitelmakokouksiin, perhetapaamisiin sekä kaikkeen psykoedukatiiviseen hoitoon, mitä potilaalle annetaan. Mahdollisuuksien mukaan opiskelija osallistuu osastonylilääkärin kiertoihin, jotka ovat kahtena päivänä viikossa.

Työryhmä suunnittelee jokaiselle potilaalle yksilöllisen jatkohoidon. Vaihtoehtoina voivat olla mielenterveyskeskusten hoidosta aina yksityiseen psykoterapiaan asti. Johtavana periaatteena, että jokaisella potilaalla on jatkohoito järjestetty ennen uloskirjoitusta.

Mitä asioita opiskelijat oppivat osastolla

Keskeistä on hoitosuhteen hoidollinen merkitys ja oman persoonan käyttäminen työvälineenä. Opiskelija näkee myös moniammatillisuuden, esimerkiksi sairaanhoitajan ja lääkärin yhteistyön, merkityksen potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa. Samalla opiskelija saa kuvan potilaan hoitopolusta. Opiskelija pystyy onnistuneen harjoittelujakson jälkeen tunnistamaan yleiset mielenterveyshäiriöt ja tuntee niihin sisältyvät hoidot.

Tervetuloa!


 
Miika Jääskeläinen 07.12.2011

Takaisin